Blogi

Ylistystä huuliharpulle 3.5.2022

• ---

  nimimerkki

  Juhani Niskanen

  18.3.2025 klo 13:51
  YLISTYSTÄ HUULIHARPULLE
  
  Mitä se on?
  
  Olen kirjoituksissani huuliharpistit.fi blogissa tuonut esille tämän pelimannityylisen kielikomppisoiton suurta merkitystä kansanmusiikin ja muunkin kevyen musiikin esittämisessä. Kirjoitin huolestuneena perinteen säilymisen puolesta myös soittotaidon siirtämisestä sukupolvelta toiselle Ryhmädynamiikkaan perustuvasta vuorovaikutteisesta opetusmetodista. Olemme yrittäneet sitä täällä Mäntyharjussa pienessä muodossa toteuttaa. Se on sukua mestari-kisälli opettamiselle. Sattumoisin luin siitä, omien kirjoituksieni jälkeen, Pelimanni-lehden artikkelin muutaman vuoden takaa.
  
  Kielikomppi on melko vaikea soittotyyli vasta-alkajan oppia. Joillekin se luonnistuu enempää ajattelematta. He ovatkin sitten esikuvia muille. Mestarit eivät osaa sanoa tyylistä juuri mitään. Se menee luonnostaan. Ja jokaisella on omanlaisensa tatsi. Ei ole yhtä koulukuntaa. Kaikki tyylit ovat sallittuja. Se tekee musiikista entistä kiinnostavampaa. Ja yksi tykkää yhdestä, toinen toisesta. 
  
  Miksi sitten AIKU (aineeton kulttuuri)-hankkeemme on merkittävä. Se on kai oma henkilökohtainen tykästyminen huuliharpun soittoon, sen ääneen. Mutta meitä samoin ajattelevia on Suomessa, ei ehkä pilvin pimein, mutta kotisoittajina satoja ellei tuhansia. Meillä Mäntyharjussakin melkein kymmenkunta. Ihastuminen pienen instrumentin monipuolisuuteen, erilaisten musiikkityylien soittamiseen, soolosoittamisesta yhtyesoittoon. Mutta juuri pelimannityyli kielikomppineen on mielestäni kaiken kruunu. Sillä voi esittää pieniä taideteoksia, kuin koruja, akustisesti tai ääntä vahvistaen. Melodia ja säestävä komppi pienestä harpusta, tarvittaessa täynnä tunteen "paloa" ja omaa tulkintaa. Olen sanonut tai verrannut vaikkapa mäntyharjulaisen pelimannin Hassun-Pekon sävellyksiä juuri koruihin. Ne sopivat huuliharpulle kuin tilaustyönä.
  
  Enemmän huuliharpun spesiaali ominaisuuksista kirjoitin kyselytutkimuksessani, jonka yhteenvetotulokset ja aineisto ovat nyt Kansanmusiikki-instituutissa arkistoituna. Hengitys, imu ja puhallus tuottaa musiikin. Sama vitaalisuus, elämää ylläpitävä hengitys on perusta soitolle. Ja suu, huulet, kieli, kurkku emotionaalisesti hyvin keskeiset elimet ovat instrumentin "koti". Niillä saadaan viimeisetkin vivahteet herkästi ja hienovaraisesti tulkintaan. Nimi tutkimukselle on vähän yliampuva Huuliharpun soiton terapeuttiset vaikutukset. Se oli IHO:n presidentti Pentti Varkilan toiveen mukainen.
  
  Huoli on herännyt miten tämä tyyli siirretään seuraavalle sukupolvelle. Kaustislainen viulun soitto on saatu säilymään elävänä, opettamalla ja vaalimalla asiaan vihkiytyneiden toimesta omaa traditiota, ja nyt peräti maailman kartalle saakka. Jotain samaa koetamme saavuttaa, säilyttää huuliharpun soiton omaleimainen pelimanniperinne Suomessa. Se on kansallista aineetonta kulttuuriperinnettä, jonka soisi pysyvän elävänä muunlaisen musiikin, kone- ja teknomusiikin puristuksessa, vaikka pienimuotoisempanakin. Mutta eipä se ole tähänkään asti ollut massojen laji. Marginaalissa ollaan, ja sillä on tavallaan myös oma etunsa. Mystinen pieni peltipatukka, jonka kesyttäminen on pirun vaikeaa, aivan mahdotonta.
  
  Mäntyharjussa 3.5.2022 Juhani Niskanen

Osallistu keskusteluun

tai aloita uusi keskustelu »