Blogi

Vaikeaako

• ---

  nimimerkki

  Ilkka Matikka

  7.12.2019 klo 02:34
  Tervehdys täältä Mäntyharjusta !
  
  Kuulunenko siihen joukkoon, joka aina silloin tällöin käy vilkaisemassa harpistien blogisivuja. Lähes aina pettyneenä siitä ettei mitään uutta asiaa tai asiatonta ole blogiin ilmaantunut. Olen siis yhtä saamaton kun suurin osa tätä varsin pientä ja ikääntynyttä marginaaliin ajautunutta soittaja veljeskuntaa. Saamme siis katsoa omaan peiliimme itse kukin. Olemmehan lähes 100%:sti eläkeläisiä, eikä voine siis syyttää ettei olisi aikaa vaihtaa mielipiteitä tai jopa heittää kehittäviä ajatuksia blogiin muille jutun juureksi. Sitäpä tässä nyt omalta kohdaltani siis yritän saada aikaan.
  Mikä minut nyt sitten sai aktivoitumaan.
  Kuulin, että osalla harpisteista oli kokoontuessaan syntynyt ajatus kirjoittaa jonkinlaista yhteenvetoa tai voisiko sanoa historiikkia toiminnastamme. Kunnianhimoinen ajatus. Varmasti realistista toteuttaa, mutta miksi ja miten ? Jos jo blogiin kirjoittaminen on tasolla, joka on ollut lähes Hannun varassa. Kun selaatte blogisivuja taaksepäin, voitte huomata keskustelun tason. Kyllä se totuuden nimessä koostuu lähinnä vuodenaikaan liittyvistä huomioista; onnitteluista ja merkkipäivistä, sekä ikävä kyllä liian monista suruviesteistä. Eipä oikein tunnu hyvältä sanoa, että hyvä niinkin !
  Olemme ajautuneet pikku hiljaa omiin poteroihimme ja kanssakäyminen yli ”hiippakuntarajojen” on ollut varsin vähäistä. Meitä täällä Mäntyharjulla on kymmenkunta aktiivista asian harrastajaa, jotka näemme toisiamme kerran viikossa ja näin päivitämme oman piirimme asiat säännöllisesti. Pyrimme myös mahdollisuuksien mukaan osallistumaan maan eri puolilla järjestettyihin tapahtumiin, jotka antavat ”potkua” toimintaamme ja samalla pääsemme arvioimaan oman paikkamme soittajina muiden asiaa harrastavien kanssa.
  Omalta kohdaltani täytyy sanoa, että en oikeastaan tiedä, mitä tapahtuu muualla.
  Onko niin, että missään ei tapahdu mitään sen arvoista, että siitä voisi jotain kertoa muillekin esim. tätä varten luodulle blogi palstalle. Vai olemmeko kaikki tässä samassa saamattomuuden veneessä; olis ja pitäis, mutta...
  Pitääkö meidän siis vaan todeta, ettei kiinnosta. En usko. Jättäkää sitten lukematta loppuosa tästä jos niin on.
  Kokeilkaa itseänne. Moniko jätttää tähän tämän varsin kuivan ja pitkäveteisen pessimistin pohdiskelut!
  
  Lähes jokaisessa harvoista tapaamistamme esille on noussut tosiasia joukkomme ikääntymisestä. Meinasin sanoa ukkoontumisesta, mutta muistin kuin muistinkin Lappeenrannan ja Varkauden vireät Ladyt. Toivottavasti olette vielä mukana. Niin, kun en yksinkertaisesti tiedä. Tai vieläkö siellä Lahdessa basisti kollega tupsuttelee narubassollaan pohjia jenkoille ja humpille. Kyllä näille kokoonpanoille käyttöä ja vastaanottoa on. Ja jos vaikka keikkailu hiljaisempaa, mikäpä mukavampaa kokoontua tutulla porukalla parantelemaaan mualimoo ja samalla itseään hyvässä seurassa musisoiden.
  
  Vuosia sitten yritimme saada tehoiskuilla nuorisoa innostumaan huuliharppuiluun. Yritys oli hyvä ja ansiokas,
  lopputuloksen voidaan nähdä vieruskavereita harjoituksissa silmäillessä.
  Tätä samaa viestiä toi Jorma viime kesänä Pärnusta. Olipa muuten kiva yllätys sillä kertaa mennä blogiin, kun huomasi heti blogiin ”eksyneen” Jorman postin, vaikka ei se postin sanoma sitten varsin hyvää sisältänytkään.
  
  Onko tosiasia se, että meistä vanhoisa gubbeukoista ei ole innostajaksi ja idoleiksi nuorisolle. No onhan se just niin. Internetintä löytyy pilvin pimein niin muodollisesti ( tarkoitan naispuolisia ) kuin taidollisesti vetovoimaisempia vaihtoehtoja opettamaan huuliharppua. Se vain näyttää olevan yksi nuorison käyttämä kanava musiikin opetuksessa. Tässä kohtaa voi sanoa, hyvä niin.
  
  Nyt menee niin, että kyllästyn itseeni ja tähän monologiini. Josko joku sittenkin on jaksanut lukea sepustustani tänne asti ja jaksaa lähteä mukaan pohtimaan sitä, voisiko olla realistista saada aikaiseksi ensi kesäksi kokoontuminen soitantojen merkeissä. Yksi vaihtoehto monien paikkakuntien joukossa voisi olla vaikka Mäntyharju. Jos ei nyt mitään suurenpaa, niin yhdessä soittelua pelimanni tyyliin ja pohdiskelua asiaan liittyvästä. Muut, pysykää poteroissanne !!!
  
  Hyvää mennyttä Itsenäisyyspäivää!
  
  Matikan Ilkka

• ---

  nimimerkki

  AIVARI

  7.12.2019 klo 21:07
  Kyllä vaikeaa on Ilkka saada nuoria innostumaan huuliharpun soittoon , olen itse koettanut tässä lähipiirissäni innostaa kokeilemaan ja antanut huuliharppuja (tietysti uusia c duuri ) mutta en ole saanut ketään innostumaan . Nykyään ku on kaikkea muuta mukavampaa kännykät, tietokoneet . Ennenvanhaan ku minä olin kansakoulunikänen niin ei ollut tietokoneita ei edes tv.tä meillä ,meillä oli olisko joululahjaks saatu huuliharppu ja isäni soitti jonkun kappaleen ja se jollainlailla sykähdytti . No sitten aloin puhaltelemaan minäkin ja opin olisko ollu ukkonooa ja tietysti sitte soitin sitä ihan kyllästymiseen asti ,eli muut kyllästy mut en minä. No sitten ns.ruuhkavuosina harppuilu jäi kyllä vähälle mutta nyt jo eläkeläisenä oon soitellu kyllä, ja osallistunutkin joihinkin kisoihinhinkin. Tässä minun tarinani HYVÄÄ JOULUNODOTUSTA harppuilijat toivon mukaan jossain tavataan taas

Osallistu keskusteluun

tai aloita uusi keskustelu »